tag:blogger.com,1999:blog-43672422519432697332024-03-13T01:23:46.973+02:00Niuho & VouhoSarjakuvakritiikkiä tajunnanvirran lauttureiltaLassehttp://www.blogger.com/profile/15431079419047411193noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-4367242251943269733.post-26740462309934685422013-10-11T13:50:00.000+03:002013-10-11T13:50:02.314+03:00Perkeroksen TampereOlen harrastanut matkustelun ohessa satunnaista elokuvien kuvauspaikkojen bongailua. Laskeuduin kerran <a href="http://mondomemento.blogspot.fi/2012/04/vienna-sewers-with-third-man-this-ones.html" target="_blank">Wienin viemärijärjestelmään</a> <i>Kolmannen miehen</i> perässä. Kävelin samalla rannalla <i>Bad Tasten</i> alienien jalanjäljissä ja kiertelin Uuden Seelannin <a href="http://mondomemento.blogspot.fi/2011/05/bungy-jump-in-queenstown.html" target="_blank">joitakin</a> Sormusten herra -<a href="http://mondomemento.blogspot.fi/2011/02/lotr-orc-mound.html" target="_blank">lokaatioita</a>. Englannissa tein visiitin <b>Polanskin </b><i>Cul-de-sac</i> -leffan <a href="http://mondomemento.blogspot.fi/2012/03/holy-island.html" target="_blank">vuorovesisaarelle</a>. Tapahtumapaikkabongailua voi toki harrastaa kirjojen ja sarjakuvienkin kanssa. <b>Johanna Sinisalon</b> palkittu <i>Ennen päivänlaskua ei voi</i> -romaani päästi tamperelaislukijan ihan omille leveleilleen kun lukiessa saattoi miettiä Pyynikintorin porttigongeja ja Tammerkosken kaiteita. Tampereella on sarjakuvissa seikkaillut tähän asti perinpohjaisimmin <i>Kapteeni Kuolio</i>, jonka huolella dokumentoituja jalanjälkiä on helppo seurata katukuvassa. Kaupungissa järjestetään toisinaan erityisiä Kuolio-kävelyitä, jossa käydään läpi sarjakuvantekijä<b> P.A. Mannisen</b> johdolla Tampereen historiaa ja albumien tapahtumapaikkoja.<br />
<br />
Luettuani <b>JP Ahosen</b> ja<b> KP Alaren</b> loistavan <i>Perkeros</i>-uutuuden olin aivan täpinöissäni paitsi upean taiteen ja mukaansatempaavan tarinan ansiosta, myös siitä että kotikaupunkini oli mallinnettu sarjakuvaan melkoisella pieteetillä. Useista ulkokohtauksista oli nähtävissä tai vähintäänkin pääteltävissä paikat missä mennään, ja tuttuja olivat toki lukuisat sisäkohtaukset tamperelaisissa ravitsemusalan establishmenteissa. Keskustan ja Pyynikin kuuluisat rakennukset, rakennelmat sekä maisemat lienevät tuttuja useille ulkopaikkakuntalaisillekin. Vaikka suurin osa albumin tapahtumapaikoista oli kaltaiselleni Tampereen asukille itsestäänselviä, muutaman kohtauksen keskeiset paikat jäivät vähän hämäriksi. Minua jäi vaivaamaan esimerkiksi päähenkilö Akselin ja tämän avovaimon Jatan asuintalo. Rakennusta nähdään eri suunnilta useissa eri ruuduissa, ja sen näköisiä taloja on Tampereella aika paljon. Mutta missä juuri tämä? Asiaahan olisi verraten helppo tiedustella suoraan taiteilijalta itseltään, mutta paljon jännempää on jalkautua Tampereen kaduille ja poluille metsästämään ihan itse joitakin albumissa nähtyjä tamperelaispaikkoja.<br />
<br />
<i><span style="color: #cc0000;">Huomiota huomiota hoo! Seuraavat kappaleet <b>spoilaavat </b>enemmän tai vähemmän Perkeroksen juonta, joten suosittelen lukemaan albumin etukäteen!</span></i><br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-vP8sbZNpNP0/UjjGJk0k3wI/AAAAAAAAjYw/VtCnONkOvGk/s1600/Pispala_ilma.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="236" src="http://1.bp.blogspot.com/-vP8sbZNpNP0/UjjGJk0k3wI/AAAAAAAAjYw/VtCnONkOvGk/s320/Pispala_ilma.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pispalaa työvaihepiirroksena ja ilmakuvana.</td></tr>
</tbody></table>
Helppoja keissejä ovat ne kolme soittoruokalaa, joissa tarinan aikana vieraillaan, koska olen käynyt niissä itsekin useasti. Perkeroksen alkukohtauksen keikka black metal -bändien kanssa soitetaan vaihtoehtoisella musiikkiklubilla <a href="http://www.vastavirta.net/" target="_blank">Vastavirralla</a> Pispalan kaupunginosassa. Keikkapaikasta nähdään albumissa vain interiööriä, josta esiintymislavaa voi tarkastella vaikkapa tästä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aTsYNuLcvag" target="_blank">Joose Keskitalon keikkataltioinnista</a>. Pispalassa asuu myös Perkeroksen kosketinsoittajamisu Lilja, jonka talo nähdään ilmakuvassa sivulla 62, mutta itse asuinrakennus ei paljastu. Kuvan tunnistettavimpia pytinkejä on Pispalanharjun päällä näkymää hallitseva kolossaalinen Pispan koulu. Läheltä liippaa, ettei joku lähistön katoista kuulu maailman tunnetuimman pispalalaisen, Lauri Viidan kotitalolle, joka nykyisin toimii museona.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-vaAot0tuR1I/UjjDtqs91YI/AAAAAAAAjYk/z-PALaxuleo/s1600/Klubi_ext.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="295" src="http://4.bp.blogspot.com/-vaAot0tuR1I/UjjDtqs91YI/AAAAAAAAjYk/z-PALaxuleo/s320/Klubi_ext.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tullikamarin talo sarjakuvan työvaiheena ja valokuvana.</td></tr>
</tbody></table>
Ydinkeskustassa sijaitsevat <a href="http://www.telakka.eu/" target="_blank">Telakka</a> ja <a href="http://www.klubi.net/home.php" target="_blank">Klubi</a> ovat kumpikin monille tuttuja pitkän linjan bändipaikkoina. Molempia nähdään sarjakuvassa sekä sisältä että ulkoa. Bäkkäreille ei minulla ole koskaan ollut asiaa, mutta voisi olla uskottavaa että JP on mallintanut takahuoneetkin totuudenmukaisesti. Seinäkirjoituksista löytynee lisähuumoria ja sisäpiirin juttuja. Keskeinen kohtaus käydään myös legendaarisessa yökerhossa <a href="http://www.ravintoladoris.fi/" target="_blank">Doriksessa</a>, jossa hienona sarjakuvallisena lisähuomiona mainittakoon ravintolan sisustuselementtinä toimivat <i>Hate</i>-sarjakuvan kuvat, jotka alunperin piirsi <b>Peter Bagge</b>, ja jotka tiettävästi graafikko <b>Kari Lahtinen</b> maalasi Doriksen seinälle, josta JP Ahonen ne nyt jäljensi sarjakuvaansa (s. 81). Samoin Klubin pylvästä koristavia <b>Ville Pirisen</b> maalauksia näkyy hieman albumissa (s.36).<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-TZDIwI9Lw7M/UjoV-0dN9JI/AAAAAAAAjZE/dCJCdZpZUa0/s1600/Itsen%C3%A4isyydenkatu.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-TZDIwI9Lw7M/UjoV-0dN9JI/AAAAAAAAjZE/dCJCdZpZUa0/s320/Itsen%C3%A4isyydenkatu.jpg" width="311" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun kulma.</td></tr>
</tbody></table>
Telakan ja Klubin välittömässä läheisyydessä on myöskin sivun 138 yläkuva, jossa Lilja nähdään kävelemässä Kalevaa kohti juuri ennen kuin Diablotuksen maaginen musiikki vetää hänet pauloihinsa. Rakennus oikealla on lähes satavuotias entinen Attilan kenkätehdas, joka tuli Tampereen yliopiston opiskelijoille tutuksi kirjastona parinkymmenen vuoden ajan. Nykyisin rakennuksessa on enimmäkseen toimistotiloja. Suojatien toisella puolella näkyvä talo on alunperin rautatieläisten perheille rakennettu Toralinna, joka oli Tampereen ensimmäisiä asuinkerrostaloja. Se toimi Tampereen valtauksenkin näyttämönä. Tunsin kerran erään talossa silloin asuneen tyypin, joka sanoi että hänen makuuhuoneessaan oli sisällisodan aikana konekivääripesäke.<br />
<br />
Mutta mikä on se päähenkilön asuintalo? Asiasta annetaan vihjettä monissa eri paikoissa, joten oletan kyseessä olevan todellinen tamperelainen rakennus, eikä taiteilijan mielikuvituksen tuote. Esim. ylhäältä päin kuvatussa ruudussa sivulla 58 kaukaisuudessa näkyvä kirkontorni, ja sivujen 34-35 pyöräilyn suunta (joka myös tapahtuu tamperelaisille erittäin tutussa paikassa) antaa viitettä talon sijainnista. Hyvällä onnella paikallistan tutunnäköisen talon Satakunnankadun ja Sotkankadun kulmasta. Pakkohan siellä on piipahtaa, mutta koko talo onkin pahaksi onneksi huputettu julkisivuremontin takia. Kuikuilen ja nuuskin kuitenkin takapihalla ja rappujen ovilla kuin mikäkin stalkkeri siinä määrin, että löydän useita sarjakuvaan täsmääviä yksityiskohtia, kuten ovilasit, roskiskatos, talon muoto jne. Voi tietty olla, että olen löytöineni kaamealla tavalla väärässä, eikä tämä ole se talo, joksi sitä epäilen. Livistän kuitenkin varmuuden vuoksi paikalta, ennen kuin kukaan alkaa paiskia minua parvekkeelta cd-levyillä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-cg0y6TLDVuw/UkH4lwN6E5I/AAAAAAAAjkw/uGEyVQX1aFw/s1600/Akselin+talo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-cg0y6TLDVuw/UkH4lwN6E5I/AAAAAAAAjkw/uGEyVQX1aFw/s400/Akselin+talo.jpg" width="500" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huomaa Akselin takana oleva ovi. Porttigongi on kuvattu toiseen suuntaan, <br />
mutta kuvan roskiskatos näyttää samalta kuin sivun 148 alakuvassa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tarinan hienouksiin kuuluu se, että kaikkien rakastamalla Pyynikillä tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa sanoinkuvaamattoman hirviömäisiä asioita. Erityisen hienoa on se, että satun itse asumaan lähes Diablotus-orkesterin naapurissa. Kotitaloni rajautuu kahdessa ruudussa niukin naukin pois kuvasta. Olen usein kolunnut paikkoja tarinan kannalta keskeisessä Pyynikin Trikoo -tehdaskompleksissa ja Pyynikinharjun rinteillä. Nyt on pakko mennä tsekkaamaan Perkeroksen eeppinen lopputaistelulokaatio Pyynikin kallioilta. Ensiksi löytyy se rinne, jota näemme Liljan pinkovan sivulla 150 henkensä hädässä. Helppo hoksattava on myös näköalapaikka, jossa sivun 66 tarinan myöhempää vaihetta palvelevana istutuksena olevassa yläkuvassa Akseli tallustelee keskustaa kohti ja alempana esittäytyy jylhänä Pyynikin Trikoon tehdaskompleksi. Lopputaistelupaikka lienee joko samalla näköalapaikalla, tai ehkä sittenkin alemmalla, hieman syrjäisemmälllä kallioisella aukiolla, jossa myös on luonnon muovaama näköalatasanne sekä vaarallinen pudotus kalliolta. Näiden paikkojen maantieteellisessä ja topografisessa kuvaamisessa lienee käytetty jonkin verran taiteellista vapautta, ja lisäksi Aydinin akuankkaskootterissa vaikuttaa olevan yllättäviä kykyjä harjumaastossa liikkumiseen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-ggHx2SpNoT0/UkSZT75y7qI/AAAAAAAAjlQ/nBvGFZEyVro/s1600/Pyynikinharju.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="http://1.bp.blogspot.com/-ggHx2SpNoT0/UkSZT75y7qI/AAAAAAAAjlQ/nBvGFZEyVro/s640/Pyynikinharju.jpg" width="492" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pyynikin Trikoo harjulta päin</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-7tQBGwUjB0g/UkSZTyvDMUI/AAAAAAAAjlI/xb7q9qsN_bA/s1600/Trikoo_details.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/-7tQBGwUjB0g/UkSZTyvDMUI/AAAAAAAAjlI/xb7q9qsN_bA/s320/Trikoo_details.jpg" width="255" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Trikoon synkkiä yksityiskohtia.</td></tr>
</tbody></table>
Alkaa jo uhkaavasti hämärtää, kun menen vielä vähän tutkimaan Pyynikin Trikoon sokkeloista tehdasrakennusta. Tuttuja arkkitehtonisia yksityiskohtia löytyy esim. albumin sivuilta 141, 145 ja 146. Pari rokkarinretkua pyöräilee sisäpihalla vastaan, molemmat tervehtivät ääneen epäilyttävän ystävällisesti hymyillen. Kenties treenikämpältä tulossa? Löydän aivan albumista tutunnäköisen paikan, ja ovea koettaessani se avautuu. Astun heikosti valaistuun käytävään jossa on samannäköiset portaat ja hissikuilu kuin sivulla 141. Alhaalta kaikuu käytävän painostavasti täyttävä synkkä doomahtava metallimusiikki. Hitto, täällähän on oikeasti treenikämppiä! Kävelen portaat hitaasti alas. Alakerrassa musiikki on jo melkoisen kovaäänistä ja se kuuluu kovimmin eräästä ovenraosta, jonka toiselta puolelta tulvii kirkas valkoinen valo. Olen juuri raottamassa ovea varovaisesti lisää, kun biisi loppuu yhtäkkiä. Päätän lopettaa tutkimusretkeni siihen paikkaan, ja poistun kiireesti nyt jo pimeälle tehtaanpihalle. Eiköhän tässä nyt ole riittävästi päässyt tutustumaan Perkeroksen maailmaan...<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-FLApHQ3E6ss/UkSZT9mW2uI/AAAAAAAAjlM/kngD0ieZZ50/s1600/Trikoo_raput.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="149" src="http://1.bp.blogspot.com/-FLApHQ3E6ss/UkSZT9mW2uI/AAAAAAAAjlM/kngD0ieZZ50/s200/Trikoo_raput.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Porras- ja hissikuilu</td></tr>
</tbody></table>
Epäselviksi albumin tapahtumapaikoiksi Liljan asuintalon lisäksi jää ainakin Perkeroksen treenikämppä, jonka sanotaan sijaitsevan Kalevan kaupunginosassa, ilmeisesti samassa talossa jossa Kervinen asuu. Nämäkin paikat lienevät ihan oikeasti olemassa - sen verran tarkasti Ahonen on Tampereensa albumiin jäljentänyt. Karhunpesäänkään en Pyynikinharjun metsissä törmännyt. Wannabe-sarjisturistit voivat kuitenkin ihan itse mennä tsekkaamaan paikkoja väsäämäni oheisen kartan avulla, olkaa hyvät:<br />
<br />
<iframe height="480" src="http://mapsengine.google.com/map/embed?mid=zPdMSgD4NsQE.k4fuqm2SJL3w" width="640"></iframe>
<br />
<br />
Niuho vakuutteli <a href="http://niuhojavouho.blogspot.fi/2013/10/niuho-festarikrapulassa.html">edellisessä kirjoituksessaan</a>, että palautan lukijan maanpinnalle hänen lennokkaiden sarjakuvakritiikkiensä parista. Näinköhän tässä Tampere-gonzoilussa pääsi käymään?<br />
<br />
KP Alare & JP Ahonen:<br />
<b><i>Perkeros</i></b><br />
(2013, WSOY)<br />
ISBN 978-952-270-082-7<br />
<a href="http://www.perkeros.com/" target="_blank">www.perkeros.com</a>Lassehttp://www.blogger.com/profile/15431079419047411193noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4367242251943269733.post-73743165951792040792013-10-11T13:38:00.000+03:002013-10-21T10:05:26.092+03:00Niuho festarikrapulassa<div class="MsoNormal">
Sarjakuvablogi pitää startata juhlallisella aiheella, joten
otetaanpa ensimmäisenä käsittelyyn sarjakuvaväen vuoden päätapahtuma ja kaksi
kappaletta sen tietämillä ilmestyneitä sarjakuvajulkaisuja. Toinen niistä on
kaikista suuriman festaripöhinän aiheuttanut <b>JP Ahosen</b> ja <b>KP Alaren </b><i>Perkeros</i>. Parrasvaloihin pääsee myös rikollisen vähälle
huomiolle jäänyt <b>Hannu Lukkarisen</b> ja <b>Juha
Ruusuvuoren</b> <i>Nicholas Grisefoth</i>
-sarjan viides osa <i>Susien linna</i>.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-odRB8o6Zoes/UlfUAw-5YuI/AAAAAAAAjpM/mjgRipoAH-w/s1600/Emerson.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="http://3.bp.blogspot.com/-odRB8o6Zoes/UlfUAw-5YuI/AAAAAAAAjpM/mjgRipoAH-w/s320/Emerson.jpg" width="237" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hunt Emerson signeeraa Helsingin <br />
sarjakuvafestivaalien tungoksessa.</td></tr>
</tbody></table>
Helsingin 28. sarjakuvafestivaalit hehkuttavat järjestävien
tahojen puolelta ennätysyleisöllä. Yleisöarvioksi on laskettu näppärä 28 000
kävijää. Kävijän vinkkelistä luvussa on hieman ilmaa. Esimerkiksi Tex Willeriä
piirtävän <b>Fabio Civitellin</b><span style="font-weight: normal;"> haastattelua
Kirjasto10:ssä seurasi noin 15 henkeä. Pikaisen kyselyn perusteella sarjakuvia
myyviltä tahoilta olivat jääneet ennätysmyynnit saavuttamatta, eli aika moni
Lasipalatsin aukion ohikulkija on nyt yleisömäärässä mukana.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Niuho ei malta olla rinnastamatta Hesan sarjisfestiä
itämaisen piirretyn viihteen faneille suunnattuihin tapahtumiin. Mangaa, animea
ja pukuilua harrastavat tahot ovat täyttäneet tänä vuonna Kuopio
Musiikkikeskuksen, Tampere-talon ja Lahden Sibelius-talon. Sibelius-talon
kahdesti. Aikoinaan mangaväki hengaili Hesan festarin liepeillä, mutta
esimerkiksi <b>Päivi Räsäselle</b><span style="font-weight: normal;"> kettuilleet
”Manga lähtee lapsesta hakkaamalla”-paidat osuivat pilkkakirvellään sen verran
ohi maalista, että itämaisempi fanittaminen siirtyi toisaalle. Animut eivät
kuitenkaan ghettoutuneet, vaan voivat nyt retostella loppuunmyydyillä
tapahtumilla näyttävissä tiloissa. Niuho on kuullut sen verran synkeän
kauhutarinan Hesan festin pienlehtiosastolta viime vuodelta, että toivoisi
festariorganisaation tekevän ekskursioita animeväen reviirille. Narkkarien
sekoilun seuraaminen virtsaa ja vettä tulvivassa teltassa ei vaikuta sarjakuvan
juhlalta. Parituhatta hymyssä suin riekkuvaa sarjakuvahahmoksi pukeutunutta
tahoa vaikuttaa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<h3>
<b>Arjen okkultismia</b></h3>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-ybqUp7D342k/UlfUA22tAtI/AAAAAAAAjow/Ul-Pjv3RcgU/s1600/Perkeros+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/-ybqUp7D342k/UlfUA22tAtI/AAAAAAAAjow/Ul-Pjv3RcgU/s320/Perkeros+1.jpg" width="218" /></a>Kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin festareiden jälkeinen
kohkaaminen on keskittynyt eritoten yhden nimikkeen ympärille. <i>Perkeros</i><span style="font-style: normal;"> tarttui festareilta monelle mukaan ja on jo
aiheuttanut mukavan määrän fanitaidetta ja suitsuttavia Facebook-statuksia,
eikä turhaan. JP Ahosen ja KP Alaren tiimityönä toteuttama sarjakuvaromaani on
pirun kaunista sarjakuvaa. Graafikkokaverukset ovat hautoneet ideaansa
vuosikausia ja kypsyttely näkyy harkittuna ja huoliteltuna lopputuloksena. </span><i>Perkeros</i><span style="font-style: normal;"> on sen verran virtaviivainen peto, että se tehoaa
sekä valtavirtasarjakuvan että undergroundin ystävään. Aivan erityisiä
silmänkääntötemppuvoimia on käytetty yleismaailmallistamiseen. Progemetallia
veivaavien pitkätukkien seikkailu okkultistisen rockin maailmassa ei jään
sisäpiirin vitsailuksi ja viittailulle nyökkäilyksi, vaan kauhujännäri imaisee
lukijansa mukaan, vaikka mielenkiinnonkohteet musiikin suhteen olisivat
raskausjanan keveämmässä päässä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
Tekijät toki ovat sen verran kokeneita kehäkettuja, että
tämä ei tule yllätyksenä. JP Ahonen on isolle valtavirtayleisölle tuttu tekijä <i>Aamulehdessä</i> ilmestyvän <i>Villimmän pohjolan</i> ansiosta. Eritoten journoille herra on tuttu
Journalistissa ilmestyvän <i>Puskaradion</i> myötä. Siitä on tuoreehko kokoelma markkinoilla. Suosittelen. Jos
hiukan vetää mutkia suoriksi, niin <i>Perkeroksen</i> maaginen realismi on ovela ristisiitos molemmista.
Kun arkisuuden mutkalle taivuttaminen on hallussa, niin symppisten ja
äärisamaistuttavien ihmishahmojen sekaan on helppo heitellä <i>Puskaradion</i> tyylistä eläinhahmoja. Karhu rumpalina on yhtäkkiä
luontevaa. Yliluonnolliset elementit muistetaan myös kriittisissä kohdissa
korvata arkisemmilla, eli pizzaleikkuri hoitaa <i>Perkeroksessa</i> sen mihin perusfantasiassa tarvitaan taikatikaria
tai maagista miekkaa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-we-5i5_YeCk/UlfUA7-IxrI/AAAAAAAAjo0/L8hQ_5URiVA/s1600/Perkeros+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="http://2.bp.blogspot.com/-we-5i5_YeCk/UlfUA7-IxrI/AAAAAAAAjo0/L8hQ_5URiVA/s320/Perkeros+2.jpg" width="235" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perkeroksen öinen Tampere</td></tr>
</tbody></table>
Niuhon pitää nillittää, joten kitisen <i>Perkeroksen</i><span style="font-style: normal;"> suhteen yhdestä kauneusvirheestä. Albumin liikkeelle
räjäyttävä aukeama on ihan liian vaikuttava. Kun tuollainen pommi räjäytetään
heti alkuunsa, niin loppuunkin odottaa vastaavaa ilotulitusta, mutta näihin
odotuksiin ei vastata. Toisaalta ymmärrän pointin. Tässä albumissa musiikki on
maagista voimaa ja päähenkilön päänsisäinen rokkiräjähdys on täysin perusteltu
tapa avata tämä pointti lukijalle. Kun tämä on selvä, niin jatkossa tapahtuvaa
arkitodellisuuden rakoilua ei välttämättä tulkitse päähenkilön
mielenterveysongelmiksi, vaan nimenomaan magiaksi. Ja onhan se kiva, kun joku
pystyy visualisoimaan sen miltä Niuhosta tuntuu Sólstafirin tai Wovenhandin
keikalla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<h3>
Miekkaa, magiaa ja merirosvoutta</h3>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Nyt kun nillitysvaihde on osittain silmässä, niin on aika
tarttua Juha Ruusuvuoren ja Hannu Lukkarisen tämän maan sarjakuvaa lukevalle
yleisölle liian<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hyvään ja
kunnianhimoiseen <i>Nicholas Grisefoth</i><span style="font-style: normal;">
-sarjaan. </span><i>Susien linna</i><span style="font-style: normal;"> kun jäi
Hesan festareilla sangen vähälle huomiolle. Ja jos käväisee lukaisemassa
teoksesta käydyn keskustelun Suomen suurimmalla sarjakuvafoorumilla, niin
turhautumista saattaa tapahtua. Suuremmissa sarjakuvamaissa Lukkarisen komeaa
grafiikkaa sentään osataan arvostaa, eli Ranskassa herran nimmarisessioihin
jonotetaan. Liian pienen markkina-alueen kirous ei kuitenkaan riitä
selitykseksi. Täällä ei vain ymmärretä hyvän päälle. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-4CflceC7u2U/UlfUBfJmTxI/AAAAAAAAjpQ/czTkHszEpxY/s1600/Susien+Linna+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-4CflceC7u2U/UlfUBfJmTxI/AAAAAAAAjpQ/czTkHszEpxY/s1600/Susien+Linna+2.jpg" /></a>JP Ahosen tavoin Lukkarisenkin graafinen tyyli on
sanomalehden kautta suurelle yleisölle tuttua. <i>Helsingin Sanomista</i><span style="font-style: normal;"> voi usein bongata Lukkarisen kuvituksia. Myös Susien
linnan käsikirjoittajan pitäisi olla tuttu nimi. </span><i>Pahkasiastakin </i><span style="font-style: normal;">tutun herran nimi koristaa useammankin historiallisen
romaanin ja tietokirjan kansilehteä. </span><i>Kaniikki Lupuksen </i><span style="font-style: normal;">ja </span><i>Itämeren merirosvojen </i><span style="font-style: normal;">kirjoittaja liikkuu siis tutussa maastossa, kun
Nicholas Grisefoth etenee urallaan pyhäinjäännösten kauppiaasta Tanskan
kuninkaan valtuuttamaksi kaappariksi. Mukana kulkee sekalainen seurakunta
sotureita lännestä ja idästä, kirsikkana kakussa Nicholaksen viehättävä
noitavaimo.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Ensimmäisissä osissaan Nicholas Grisefothin saaga liikkui
vielä hyvinkin realistisen oloisessa historiallisessa maailmassa, mutta
fantasialementtien määrää on hiljalleen kasvatettu ja <i>Susien linna</i><span style="font-style: normal;"> on jo täysiveristä keskiaikaista kauhufantasiaa.
Yliluonnollisille tapahtumille siis ei ole järkiselityksiä, vaan ihmissudet
ovat hyvinkin konkreettinen ongelma.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Suurimmalta kauneusvirheeltä tuntuu liian tuoreen kuuloinen
purjehdussanasto. Keskiajan paatteja tuskin parkkeerattiin <i>redille</i><span style="font-style: normal;">. </span><i>Reti</i><span style="font-style: normal;">
olisi jo ollut hiukan parempi, mutta kustannustoimittajana olisi laittanut
Ruusuvuoren vaikka keksimään uutta sanastoa särähtävissä kohdin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
WSOY ansaitsee pisteet siitä, että se ylipäätään julkaisee
tätä sarjaa, mutta miinusta ropisee markkinoinnista ja edellisten osien
vaikeasta saatavuudesta. Uudella lukijalla voi olla rima korkealla viidenteen
osaan tarttumisen suhteen, jos aikaisempia osia joutuu metsästämään kissojen ja
koirien kanssa divareista. Tai tilaamaan ranskankielisen kokoelman. Entä onko
ylipäätään mieltä ryhtyä tähän sarjaan kesken kaiken, ihmettelee tämän blogin
satunnainen lukija juuri nyt. Niuhon mielestä tämä osa avautuu neljättä osaa
paremmin uudelle lukijalle. Päähenkilön toiminta motivoidaan kaappaamalla tämän
lapsi, joten jännitysjuoni on sitä myöten toimivaksi pelattu, vaikka konnat ja
sankarit olisivat ensimmäistä kerran tarkkailun alla.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-MyN58ZasjGc/UlfUBBDv8RI/AAAAAAAAjo8/FZhkoleGs58/s1600/Susien+Linna+1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="171" src="http://2.bp.blogspot.com/-MyN58ZasjGc/UlfUBBDv8RI/AAAAAAAAjo8/FZhkoleGs58/s400/Susien+Linna+1.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rääveli häämöttää.</td></tr>
</tbody></table>
<h3>
Arvostavaa yleisöä vaikka väkisin</h3>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miksi Ruusuvuoren ja Lukkarisen sarja ei siis löydä
tarvittavaa yleisöä, jotta siitä pukkaisi tarinaa avaavin historiikein
lihotettua uutta painosta ja kokoelmaa? Keskiaikaa viistoava fantasia kuitenkin
on myyvä ja huolella harrastettua genre, eikä esimerkiksi <b>Bernard Cornwellin
</b><span style="font-weight: normal;">kaunistelemattoman hurmeisen
historiografisen fiktion arvostaja olisi hukassa Nicholas Grisefothin seurassa.
Esimerkiksi täkäläisten metallimuusikkojen luulisi arvostavan Lukkarisen
voimakkaan miehistä grafiikkaa ja Ruusuvuoren pakanahahmojen uhmakkuutta, mutta
he lienevät <i>Aku Ankkaa</i></span> lukevia vellihousuja, mitä aikuiseen
sarjakuvaviihteeseen tulee. Tarinan ja taiteen aikuisuus voi olla myös yksi ISO
miinus maassa, jossa sarjakuvamarkkinoiden leijonanosa keskittyy
lastenviihteeseen ja nostalgiaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tästä päästäänkin yhdistettyyn loppunillitykseen ja
-nostatukseen. Sarjakuva kiinnostaa tässä maassa ihmisiä, mistä todistavat
vaikkapa Hesan festarin 28 000 enemmän tai vähemmän uteliasta ohikulkijaa.
Lentävän lauseen mukaan ”suomalaisella sarjakuvalla menee lujaa”... Siltikin
esimerkiksi kustantajista esim. Suuri Kurpitsa valittelee tämän vuoden
myyntilukujen oleva synkkää luettavaa. Sarjakuva on aina ollut lama-ajan
viihdettä, johon rovot ovat riittäneet ankeinakin aikoina, mutta iskeekö
henkinen lama ja internetistä löytyvä lainausmerkeissä ilmainen viihde nyt
sarjakuvaa kustantaviin tahoihin aikaisempaakin kolkommin? Putoaako
toteutukseltaan työläs seikkailusarjakuva marginaaliin, kun hokemille
rakennettu ja näkövammaisille vajakeille tuunattu strippiälämölö valtaa
kirjakauppojen kutistuvat sarjakuvaosastot?</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">Tämän blogin lähtökohta on tarjota kaikupohjaa
hyvälle sarjakuvalle ja innokkaalle sarjakuvaharrastamiselle. Koska
sarjakuvista kirjoitetaan esimerkiksi sanoma- ja musiikkilehdistössä todella
vähän, jos ollenkaan, niin yritämme tätä kautta rummuttaa hyviä tekijöitä
muidenkin kuin sarjakuvanörttien tietoisuuteen. Tässä yritämme käyttää apuna
kahden näkökulman prismaa, eli jos Niuho viilettää yläpilvissä ja suoltaa
fakkipotaskaa, niin Vouho palauttaa maan kamaralle.</span><br />
<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">KP Alare & JP Ahonen:</span><br />
<i><b><span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">Perkeros</span></b></i><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">(2013, WSOY)</span><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">ISBN </span>978-952-270-082-7<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;"> 20 eypoa</span><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;"> <a href="http://www.perkeros.com/" target="_blank">www.perkeros.com</a></span><br />
<br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">Juha Ruusuvuori & Hannu Lukkarinen:</span><br />
<i><b><span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">Nicholas Grisefoth 5 - Susien linna</span></b></i><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">(2013, WSOY)</span><br />
<span style="font-family: "Times New Roman"; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-fareast-language: EN-US;">22 eypoa</span>Niuhohttp://www.blogger.com/profile/15520537457181434227noreply@blogger.com0